Kajaus tiimeineen toivottaa oikein rauhaisaa joulua ja menestystä tulevalle vuodelle 2004!

Joulukuu 2003:
Emme ole päässeet aikoihin hyppäämään, kun ensin maneesin pohja oli kivikova ja nyt uusi hiekka on aivan liian pehmeää. Siis kouluratsastus jatkuu...

Marraskuu 2003:
Kävimme kuun alussa TRS:n estekisoissa, jotka sujuivat vähästä harjoittelusta huolimatta ihan kivasti. Jouduimme kuitenkin aloittamaan silmätipat vielä uudelleen kisojen jälkeen, kun samentuma näkyi yhä. Muuten K on viettänyt hiljaiseloa kotosalla kouluratsastuksen merkeissä. Aluekouluvalmennuksessa jatkoimme laukanvaihtoharjoituksia, joissa ratsilla oli enemmän tai vähemmän koordinaatiovaikeuksia.

Lokakuu 2003:
Silmä ei parantunutkaan aivan helposti. Sitä on lääkitty ensin antibiootti- ja myöhemmin lisäksi kortisonitipoilla ja välillä atropiinillä. Lisäksi K on saanut tulehduskipulääkettä ja Oriprimiä. Nyt näyttää vihdoin vähän paremmalta ja samentuma on hieman pienentynyt ja Kajauskin antaa vihdoin hoitaa silmän ilman huulipuristinta. Tippoja laitetaan 8x vrk... Onneksi klinikka on seinän takana - eläinlääkäri on tarkastanut silmän kaksi kertaa viikossa.

Kajaus ulkoilee hienon silmäverkon kanssa, ja näyttää "todella vaaralliselta" :) Olemme onneksi voineet treenata normaalisti ja kävimmekin Ypäjällä aluekouluvalmennuksessa. Tällä kertaa K malttoi syödä ruokansakin ja jaksoi yrittää toisenakin päivänä. Harjoitukset olivat melko vaativia (ainakin kuskille...); mm. sulkutaivutuksia ravissa ja laukassa ja toisella tunnilla laukanvaihtoja. Ihan hyvin pärjättiin ja saatiin (välillä) kehujakin :)

Syyskuu 2003:
Klinikkareissu on nyt tehty. Vas. takaseen oli tullut melko kova kolhu, mutta onneksi nuljuluussa tai hankkarissa ei ollut vaurioita. Kipeää vuohista varoessaan K oli kipeyttänyt myös toisen takasen. Käyntiä tuli viikko, jonka jälkeen lihaskuntotreeniä muutama viikko.

Samaan syssyyn K oli loukannut myös silmänsä, sarveiskalvolla pari naarmua, joka saatiin lääkittyä samalla reissulla. Tosimies ei tervettä päivää näe ;) No, onneksi ei ollut tämän pahempaa, huonoon aikaan vaan estemestaruuksien puolesta.

Kävimme kotona aluekoulumestaruuksissa; K oli vajaan viikon ratsastukseen nähden mukava ratsastaa, mutta jäimme kuudenneksi sh-luokassa.

Elokuu 2003:
Luvian sh-luokka ei sujunut tavalliseen tapaan - K:n yllättävä kielto sekoitti kuskin, joka unohti hypätä viimeisen esteen - tuli ensimmäinen hylkäys esteradalla. Porissa alueluokassa tuli sijoitus, mutta kansallisessa luokassa suhteutetussa välissä kuski taas sössi ja K kielsi. Onnistuneella lähestymisellä este ylitettiin ja loppurata sujui hyvin.

Ylistarossa perjantaina K teki puhtaan ja nopean metrin radan, tuloksena eka ei-sijoittunut. Lauantaina metrin radalta tuli hylkäys ja Laura päätti keskeyttää 110 cm radan toisen esteen jälkeen. Jotain oli vialla.

Hieroja tarkasti K:n torstaina, ja täytyy sanoa, että on kovapäinen hevonen - kipeähän se oli, mutta kuinka kauan, täytyy vain arvailla... Klinikka-aika on syyskuun alussa, sitten tiedetään vamman laajuus. Eli ainakin estemestaruudet jäävät väliin.

Mutta parempi näin - olisi vain pitänyt huomata aikaisemmin. Tosin Kajauksen kipukynnys on sitä luokkaa, että se ei näytä mitään. Mutta kieltäminen ei kuulu sen tapoihin.

Heinäkuu 2003:
Pienellä kisatauolla K on puuhastellut paljon kaikkea vaihtelevaa. Erikoisinta on ehkä ollut vikellyshevosena toimiminen, kun päätimme kokeilla tallilla jotain uutta.

Korpilahdella putosi yksi puomi ja Kiuruveden kenttämestaruuksissa toinen sija ennen maastoa muuttui 15. sijaksi lopputuloksissa maastossa epäonnistumisen vuoksi. Ja Harmittaa.

Kesäkuu 2003:
6.-7. päivä menimme Valkeakoskelle aluekouluvalmennukseen. K kulki mukavasti, ja kotiläksyksi saamme harjoitella korkeampaa muotoa. Samana viikonloppuna oli traileri ahkerassa käytössä, sillä kävimme myös kaksi kertaa oriasemalla. Ainakin Kajauksen kesä näyttää hyvältä, sillä sentään oli heila helluntaina ;)

Kävimme myös Luvialla koulukisoissa, Prix de Suomen Hippoksen He A:1. Juhannus vietettiin Niinisalon metsissä, ja kyllä kannatti; tuloksena sh-kenttäluokan voitto.

Nyt on jälleen muutaman viikon tauko kisoista, tositoimiin päästään jälleen heinäkuun puolivälin paikkeilla.

Toukokuu 2003:
Niinisalon kenttäkisat menivät oikein mukavasti pitkästä tauosta huolimatta. Kajaus tuli kolmanneksi, ja eroa voittajaan ei jäänyt kuin 2.10 virhepistettä.

Myös Jyväskylän estekisat toivat tulosta. Metrissä sijoitus jäi puolen sekunnin päähän, mutta Hippoksen 110 cm luokassa tulimme kolmanneksi pitkistä teistä huolimatta. Seuraavan päivän aluekoulukisatkin onnistuivat epätavallisesta verryttelystä (estekisat) huolimatta - voitimme avoimen helppo A luokan.

Jyväskylän koulukisat eivät menneetkään ihan samalla kaavalla. Mutta ratsukko sai ensimmäisestä He A:0 radastaan hyväksytyn tuloksen. Nyt on muutaman viikon tauko kisoista; aluekouluvalmennus tosin on 6.-7.6.

Huhtikuu 2003:
Tylsän talven jälkeen Ypäjän aluekouluvalmennus oli K:n mielestä Erittäin Jännittävää; ainoa paikka, missä se oli rauhallinen, oli maneesi. Maastossa se vain ravasi ja huusi. Ja tallissa se pyöri ja huusi. Miellyttävä viikonloppu... Tunnit menivät hyvin, vaikka väsymys alkoi selvästi iskeä toisen tunnin aikana. Ei ollut poika turhia nukkunut jännässä seurassa.

Pääsiäisen jälkeen kokeilimme ex tempore kentällä hyppäämistä Keskiviikkokisoissa - jopa 90 cm:n esteen voi pudottaa, kunhan menee tarpeeksi lujaa. Eli lisää ulkotreeniä kaivataan, ja jarrut. Toisaalta eteneminen on aina positiivista :)

Maaliskuu 2003:
Kevät saapui tännekin, ja kisakausi alkoi varsin hyvissä merkeissä: Kajaus voitti Niihaman metrin luokan. Maltoimme kuitenkin mielemme, ja jätimme ennakkosuunnitelmien mukaan 110 luokan väliin. Edelliset kisat kun olivat marraskuussa, ja on turha haukata kerralla liian suurta palaa kakusta.

Wääksyn alue-estekisoissa putosi viimeinen este, mutta rata meni muuten sujuvasti. Seuraavana viikonloppuna menimme vaihteeksi aluekoulukisoissa Helppo A lyhytohjelman mukavalla keskiarvolla Niihaman kisoissa.

Helmikuu 2003:
Koko helmikuu oli yhä koulupainoitteinen. K:n pirteys jatkui, ja varsinkin Kangasalan jääravit meinasivat villitä miehen täysin - laumoittain vieraita hevosia keskellä järveä… Kajaus ei malttanut lähteä maastoon, vaan olisi halunnut mennä mukaan. Töitäkin on tietysti tehty, kävimme kerran Artsin tunnilla hyppäämässä, ja Hämeen aluekouluvalmennuksessa kuun puolessa välissä.

Tammikuu 2003:
Alkuvuosi on aina ollut perustyöskentelyä, niin myös tänä vuonna. Kajaus on ollut hyvin energinen ja toimelias. Kuntoa on pidetty yllä pitkillä käyntimaastoilla ja kahlauksella hyvinkin lumisilla pelloilla.

Tammikuun hienot ilmat innostivat myös moottorikelkkailijat kaahailemaan ratsastuspoluilla. Pysäytimme kerrankin maastolenkillä kahdeksan kelkkaa, joista neljä kävelytiellä… Kyllä ne näyttävät pysähtyvän, kun oripoika seisoo hievahtamatta keskellä kulkureittiä, eikä edes vierestä tehty kaasutus vaikuta hevoseen mitenkään.